Toimitilat
Lahden musiikkiopiston nykyinen toimitila sijaitsee aivan Lahden keskustassa, Hämeenkatu 4:ssä. Kyseessä on 1940- luvulla alun perin paitatehtaaksi valmistunut rakennus. Rakennuksen syntyvaiheita edelsi Lahdessa merkittävän tekstiiliteollisuuden kehittyminen. 1900-luvun alussa Wilhelmiina Virtanen aloitti Hämeenkatu 2:ssa esiliinojen valmistuksen ja myi niitä työntekijöille tehtaan porteilla sekä kiertäville kulkukauppiaille. Pian hän laajensi toimintaansa hankkimalla Hämeenkatu 4:ssä sijaitsevan rakennuksen perustamalla tähän Lahden Paita- ja Esiliinatehtaan. Myöhemmin toiminnan edelleen laajetessa seurasi myös tämän talon rakentaminen, missä käytössä rakennus oli 1960-luvulle saakka. Paitateollisuuden jälkeen on rakennuksessa ollut monenlaista toimintaa: ravintolakoulutusta ja oppilasruokala 80-luvulla, leipomoteollisuutta, erilaisia toimistoja sekä lukuisia muita koulutustiloja.
Opetustilat
Musiikkiopistolla on opetusluokkia ja muita tiloja seuraavasti:
1. kerros
- Vahtimestari
- Soitinvarasto
- Musiikkileikkikoulu, Fermaattikerho
- Leikkihuone
- Soitinopetusluokka
- Teoriaopetusluokka
- Tanssijoiden pukeutumistilat
- Iso tanssisali
- Pieni tanssisali
2. kerros
- Soitinopetusluokat (13 luokkaa)
- Kanslia
- Opettajainhuone
- Kirjasto
- Rehtori
3. kerros
- Kalevi Aho -sali / permanto
- Yleisölämpiö/vaatesäilytys
- Hämeenmaa-sali
- Soitinopetusluokat (3 luokkaa)
- Studio / tarkkaamo
4. kerros
- Kalevi Aho -sali / parvi
Kalevi Aho -sali
Lainaus Lahden musiikkiopiston hallituksen puheenjohtaja Timo Pohjansalon puheesta uuden toimitilan avajaisjuhlassa 11.11.2003:
”Arvoisa juhlaväki. Opiston hallitus julkistaa täten tiedon siitä, että opistomme sali on nimetty Kalevi Aho -saliksi. Esitän täällä läsnä olevalle säveltäjä Kalevi Aholle kunnioittavat kiitokset siitä, että annoitte suostumuksen salin nimeämiseen Teidän nimenne mukaan. Niin ikään esitän kiitokset Schauman Wood Oy:lle nimivalintaa kohtaan annetusta myötävaikutuksesta.
Toivomme, että salin nimi vie ajatukset laaja-alaisesti kulttuuriin, nimenomaan korkeatasoiseen kulttuuriin. Kalevi Ahon työllä on vankkoja liittymiä Lahteen ja Lahden kaupunginorkesteriin samoin kuin nuorten parissa tehtävään työhön, niihin asioihin, joita opistossamme pidetään tärkeinä. Kysymys on myös arvonannosta suomalaisuudelle ja samalla kansainvälisyyden huomioimisesta. Kun Lahdessa jo ennestään on Sibeliustalo ja Felix Krohn -sali, uskomme Kalevi Aho -salin sopivan erinomaisesti tähän kokonaisuuteen.”
Suunnittelu ja saneeraus
Rakennus on vankkaa tekoa, ulkoseinät ovat järeät tästä oli hyvinkin saneerattavissa musiikkiopistolle tilat. Vaikka talotekniikka jouduttiin uusimaan lähes täydellisesti, pystyttiin talon alkuperäinen ilme säilyttämään. Uudisrakentamisen osuus kohdistui ainoastaan juhlasalin korottamiseen sekä parvelle johtavan portaikon rakentamiseen.
Musiikkiopiston hallituksen silloinen jäsen, arkkitehti Pauli Lindström teki tiloista ensimmäiset luonnokset, joiden pohjalta suunnittelua jatkoi Vuorelma Arkkitehdit ja pääsuunnittelijana arkkitehti Markku Vaara. Kohteessa oli mahdollisuus käyttää paljon puuta ja vaneria, joten rakennus onkin varsin näyttävä kohde puunkäytöstä vanhassa kivirakenteisessa teollisuusrakennuksessa.
Saneerauksen laajuus on n. 2000 m2 käsittäen 20 soitinopetusluokkaa ja musiikkileikkikoulun sekä tanssin opetustilat. Tiloihin on rakennettu myös kevyen musiikin opetukseen soveltuvat tilat sisältäen musiikin tallentamiseen tarkoitetun studion.
Akustiikan suunnittelussa musiikkiopisto sai apua varsin merkittävältä taholta. Amerikkalainen alan huippuosaaja Artec Consultants, eli Russell Johnsonin toimisto ja sieltä Christian Storch konsultoi akustiikkaan liittyviä seikkoja. Samainen toimisto suunnitteli myös Sibeliustalon akustiikan. Saimme heiltä konsulttiapua myös luokkahuoneiden äänieristyksen suunnittelussa. Niin luokissa kuin juhlasalissakin akustiikkaa säädellään verhoilla, aina tilanteen vaatimalla tavalla.
Rakennushanke oli Euroopan unionin ja Etelä-Suomen lääninhallituksen sekä Hämeen TE-keskuksen osarahoittamaa ja kuului Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelmaan. Saneerauskustannukset olivat yhteensä n. 2,5 milj. euroa. Oman pankkilainan lisäksi musiikkiopisto rahoitti saneeraushanketta osin myymällä saliin nimikkotuoleja ja -luokkia.